VUODEN JÄRJESTÖ

Vuoden 2019 lopussa vuosi 2020 vaikutti mahdollisuuksien vuodelta – vuodelta, jona kaikki voisi olla mahdollista. Toisin kävi, kuten kaikki tietävät nyt vuoden 2021 pian saapuessa. Tämä vuosi tuntuu menneen melkein hukkaan ja tässä vaiheessa on vaikea muistaa, mitä vuoden aikana edes on tapahtunut. Kuitenkin kun ottaa puhelimen esiin ja lähtee selaamaan kuvia vuoden varrelta, voi muistaa myös hyvät ajat: kevään tuoksun, siman maun huulilla, kesän lämpimät illat, lukuisat kävelylenkit ties minne ja vapauden tunteen.

Tämä sama unohdus pätee myös järjestötoimintaan - tuntuu kuin ei olisi saanut mitään aikaan eikä mitään olisi tapahtunut. Kuitenkin taannoin kirjoittaessani kuluneen vuoden testamenttia seuraajalleni ja käydessäni läpi niin omaa kuin koko Veson toimintaa, huomasin olevani karvaasti väärässä. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut ja sattunut vaikka mitä, josta koko järjestömme saa olla äärettömän ylpeä. Tästä osoituksena on myös vuoden järjestön palkinto, joka osoittaa tämän hukkaan menemisen tunteen hyvinkin värittyneeksi. Haluankin muistella nyt haikeudella (ja hiukan epäuskon vallassa) sitä, mitä vuosi 2020 merkitsi meille Veossa - unohtaen täysin koronapandemian.

Vuosi 2020 on ollut Vesolle opettelun vuosi. Tavoitteemme luoda jäseniemme näköistä toimintaa on kannatellut meitä läpi kaikkien kommellusten, kompastelujen ja onnistumisten. Aloitimme vuoden hukassa itsestämme, toiminnastamme ja siitä mistä alkaa. Saimme kuitenkin kaiken nopeasti käyntiin ja pääsimme rakentamaan itseämme sekä pohtimaan millaisia haluamme olla. Alkuvuodesta pääsimme jopa nauttimaan tapahtuman järjestämisestä ja nauramaan sille, kuinka loistava idea oli tilata härkä sitseille sekä suunnittelemaan innosta piukeina tulevaa. Tuntui, että pääsin olemaan osa porukkaa, jolla oli loputon määrä ideoita sekä innostusta olla mukana rakentamassa sekä kehittämässä koko yliopistomme järjestökenttää. Tämä tunne on äärettömän arvokas, ja toivon että pääsen kokemaan sen myös tulevaisuudessa. Paljon kehittävää ja opittavaa on vielä edessä, mutta olemme voineet kuluneen vuoden aikana rakentaa toiminnalle pohjan, josta on hyvä jatkaa.

Palkinto vuoden järjestönä on meille eritoten osoitus siitä, että olemme tehneet asiat oikein: olemme toden totta tehneet toimintaamme jäsenillemme, jotka ovat olleet järjestön kannatteleva voima. Haluan kiittää koko Veson hallituksen puolesta kaikkia meitä äänestäneitä tahoja, sillä tämän kunnianosoituksen avulla tiedämme onnistuneen vuodessa 2020. Vuosi 2021 tuo todennäköisesti mukanaan uudet tuulet, joiden suuntaa on vielä vaikeaa arvioida, mutta tulemme myös tulevaisuudessa jatkamaan toimintaamme jäseniämme varten – KIITOS.

Sara Guven, yrityssuhdevastaava 2020

Ensimmäiset osakuntasitsit ja veson kasvu

Olen Michael Place, toimin Veson puheenjohtajana vuosina 2007 ja 2008. Ensimmäinen PJ-kausi tuli aloitettua jo vuoden 2006 puolella, koska edeltävä hallitus oli tehnyt päätöksen toiminnan lakkauttamisesta, jos uusia aktiiveja ei tule mukaan toimintaan. Saimme onneksi osan vanhasta hallituksesta jatkamaan ja uusia innokkaita liittyi mukaan, muun muassa Eerik Wickström, joka jatkoi puheenjohtajana minun jälkeeni.

Puheenjohtajakauteni oli mielenkiintoinen, koska huomasimme heti alkuun, että Vesolla oli yksi VYY:n järjestöjen parhaista perinteisistä bileideoista takataskussa – liikennevalobileet. Kun uusi hallitus oli sitten ensimmäiset tällaiset järjestänyt, tuli ongelmaksi miettiä mihin kaikki lipputulot hyödynnetään. Jäsenmäärä kun oli kasvanut 2006 lopun noin viidestätoista vasta 30:n tasolle. Pitkin vuotta 2007 osallistuimme sitten lähes jokaiseen tapahtumaan, mihin vaan oli osakuntana mahdollista. Veimme jäsenet mm. keilaamaan tilatakseilla ja jäseniltoina pidimme avointa piikkiä baarissa. Sitä kautta maineemme kasvoi ja samalla myös jäsenmäärä. Hyvänä houkuttimena oli edullinen jäsenmaksu, jonka mukana sai hienon haalarimerkin.

Vuoden 2007 aikana käynnistettiin kaikkien järjestöjen puheenjohtajien tapaamiset, jolloin pääsin tutustumaan myös muiden järjestöjen toimintaan ja keskustelemaan siitä, miten voisimme yhdessä parantaa Vaasan opiskelijoiden viihtyvyyttä entisestään. Päädyimme osakuntien kesken pohtimaan yhteissitsien järjestämistä ja 29.4.2008 järjestettiinkin sitten ensimmäisen kerran osakuntien rajat ylittävät osakuntasitsit Pursiseuran talolla. Toimin näissä historiallisissa juhlissa toisena toastina.

Puheenjohtajakauteni aikana onnistuimme kasvamaan pienimmästä osakunnasta toiseksi suurimmaksi, ja Eerikin jatkettua puheenjohtajana kasvoimme jopa PoPon ohi jäsenmäärän ollessa lähes 300. Tuona aikana tutustuin useisiin ihmisiin, joiden kanssa olemme edelleen yhteydessä. Osakuntasuhteiden avulla sain myös ensimmäisen työpaikkani opiskelujen jälkeen. Jatkoin hienoa perinnettä ja onnistuin järjestämään myös toiselle Vesolaiselle töitä samassa paikassa.

Ensimmäisen työpaikan, joka oli huolinta-alalla, jälkeen siirryin autoalalle, jolla olen edelleen. Nykyään toimin Bergé Auto Nordicsilla, jossa vastaan Kia-brändin myynnistä ja jälleenmyyntiverkoston kaupallisesta toiminnasta. Veson hallituksessa toimiminen on auttanut minua nykyisissä tehtävissäni erityisesti tilanteissa, joissa joudun esiintymään, pitämään puheita ja johtamaan kokouksia. Myös muutaman yhteistyökumppanin kanssa, joille Vaasan yliopiston piirit ovat tuttuja, olemme keskustelleet Vesosta. Tämä on toiminut hyvänä tapana avata uutta työsuhdetta ja luoda rentoa ilmapiiriä.

Vesolaisuutta en koskaan unohda. Hienointa ja merkittävintä Vesossa olivat sen ihmiset, joilla oli halu tehdä yhdessä ja viettää aikaa yhdessä. Kokoonnuimme muutaman vanhan hallituslaisen kanssa viime talvena ja totesimme että vaikka emme päivittäin tapaa, onnistumme aina pitämään hauskaa ja päädymme usein juttelemaan kuin olisimme tavanneet viimeksi vasta eilen.

Michael Place, puheenjohtaja 2007-2008

STADISTA VAASAAN

”Opiskelupaikka myönnetty, Vaasan yliopisto”, JES siistiä! Hetkonen… Vaasa, missäs se olikaan? Google auki: Pohjanmaalla, noin 67 tuhatta ihmistä, neljä ja puol tuntii autolla stadista. Sinne siis! Nopeesti kämppä hyvältä mestalta ja muuttamaa. Muuttopäivä ja paku täynnä kamaa. Transitin nokka kohti Pohjanmaata ja viitisen tuntii myöhemmi laskeutuminen Vaasaan. Kamat kämppään ja city tourille. Snadin kiertelyn jälkeen eri mestoissa tajusin, et Vaasa on vähän ku pienoismalli Helsingistä.

Hovioikeuden ranta = Kaivari

Ravintola Strampen = Ursula

Ravintola Hejm = Löyly

Keskustan tori = Narinkkatori Kampissa

Wasalandia = delannu versio Lintsistä

Hovioikeuden puistikko = Esplanadi

Välimatkat on lyhyet, fillarilla pääsee joka mestaan, meri tuo oman ainutlaatuisen tunnelman kaupunkiin, ja kampus todella on Suomen kaunein. Palveluita Vaasa tarjoaa Saleista leffateattereihin. Mitä muutakaan opiskelijakaupungilta voi pyytää? Koulun startatessa sai vielä esimakua Vaasan opiskelijakulttuurista, joka on timanttista. Kyl tänne yks stadilaine kotiutuu! Huikeeta olla täällä!

Jussi Yli-Houhala, jäsen

hallitushommia koronan keskellä

Ärsyttää. Ahdistaa. Turhauttaa. Tässä meni tämä vuosi, jota innolla odotin. Päästäänköhän me tekemään enää mitään koko loppuvuonna vai joudunko odottamaan maisterivaiheeseen, että pääsen tekemään ja toteuttamaan yhtikäs mitään? Näin hallituslaisen näkökulmasta vuoden 2020 kevät meni aikalailla näissä merkeissä. Kaikki olivat ärtyneitä tilanteeseen ja kaikkien voimat olivat lopussa. Kukaan ei jaksanut enää tehdä oikeastaan yhtikäs mitään, mutta toisaalta ei kukaan olettanutkaan niin.

Olimme koko loppu- ja alkuvuoden hehkuttaneet Vesossa miten huikea tulevasta vuodesta tulee: olimmehan sentään ensimmäinen hallitus vuoden hiljaiselon jälkeen. Kaikilla tuntui olevan loputon määrä ideoita ja energiaa lähteä toteuttamaan rakkaan osakuntamme toimintaa täysin voimin. Itse olin tosin hiukan hukassa. Hädin tuskin oikeastaan edes tiesin mikä osakunta on, sillä olinhan muuttanut Lahdesta Vaasaan vasta muutama kuukausi aiemmin. Halusin kuitenkin päästä toteuttamaan itseäni ja laajentamaan kokemuksiani.

Vaikka mahanpohjassani olikin tuntunut hiukan kutkutusta ja pelkoa siitä, olenko edes tarpeeksi osaava tehtävääni, lähti vuosi hyvin käyntiin. Oikeastaan paremmin kuin olisin ikinä voinut edes kuvitella. Meillä oli hauskaa, ideoita sateli ja toiminta rullasi miltei moitteettomasti eteenpäin. Saimme nopeasti paikkailtua puutteet, joita vuoden aikana oli ehtinyt syntyä, sekä uudistimme muun muassa visuaalisen ilmeemme ja päätimme metsästää jäsenillemme uusia etuja. Ainiin, ja järjestimmehän me myös ylimahtavan tapahtuman!

Kuten sanottu, koronan ensimmäinen aalto iski suurinpiirtein juuri silloin, kun olimme saaneet toimintamme uudistetusti käyntiin, ja se jos mikä turhautti suurenmoisesti. Kevät menikin aikalailla toivoen, että syksyllä asiat olisivat paremmin ja että pääsisimme vielä toteuttamaan huikeat ideamme. Halusimme vain mahdollisuuden näyttää mihin kaikkeen pystymme. Kuinkas kävikään?

Vaikka aluksi toiminnan jatkaminen täysin etänä tuntuikin mahdottomalta, keksimme kuitenkin miten voimme hyötyä tästä epäonnisesta tilanteesta. Tämän seurauksesta meille on avautunut oivallinen tilaisuus lähteä toteuttamaan tämän vuoden aikana asioita, joihin emme ajatelleet aikamme riittävän mitenkään vuoden aikana. Näistä yksi osa-alue onkin juuri nettisivumme. Edelliset sivumme olivat jo pahasti vanhentuneet emmekä päässeet niiden muokkausoikeuksiin edes käsiksi. Tämän vuoksi vaihtoehtona oli vain lähteä luomaan uudet sivut ja tässä ne nyt ovat! Keksimme vielä lähteä luomaan oman blogimme, jotta toimintaamme on helpompi tarkastella vuosienkin kuluttua ja jotta saisimme sivuistamme myös mahdollisimman jäseniemme näköiset!

Vaikka vuosi onkin ollut yksi sekamelska, olemme silti onnistuneet nousemaan epätoivosta ja toteuttamaan toimintaamme juuri meidän näköisesti, vaikkakin kotoa koneiden ääreltä sänkyihin uponneina. Vaikka paljon jäikin tapahtumatta, on monta asiaa, joita emme alkuvuodesta edes ajatelleet mahdollisiksi. Nyt nämä asiat ovat osana päivittäistä toimintaamme. Mikään ei ole mahdotonta ja sitä rataa. Toivottavasti siis nautittekin ihka uusista sivuistamme, joihin pääsimme mainiosti purkamaan patoutunutta järjestötoimintaenergiaamme!

Sara Guven, yrityssuhdevastaava 2020